Talven tuhot

Lumiraja on vetäytynyt jo ihan kivasti ja olen päässyt paljasta maata haravoimaan. Vaikka on ollut ihanaa katsoa kevään ensi värejä uusissa nupuissa ja taimissa, on lumen lähteminen paljastanut myös talven tuhot. Painava lumi on katkonut pensaiden oksia ja muutama perenna on selvästi tukehtunut. En tiedä, mitkä olosuhteet ovat muurikellon talvehtimiselle tärkeät, ja miltä talvehtineen muurikellon tulisi keväisin näyttää, mutta luulen, että kukkapenkkini muurikellot ovat mennyttä. Ainakin sellainen pannukakku, lumen alta paljastui.

Ei tarvitse olla mikään kasvitohtori tajutakseen, että ainakin tämä ruusu on kärsinyt. Onneksi katkenneet oksat eivät vielä tarkoita ruusun kuolemaa ja ainakin paleltuneiden oksien juuressa näkyy vihreitäkin alueita, joten voisi kuvitella ruusun selvinneen edes tyydyttävästi pakkasista ja lumimassasta. Oikeastaan tämän kuvan näkeminen naurattaa. Että onkin littanaksi mennyt. Tulee lähinnä mieleen joku komediasarja :D Joo, ei se puutarhan hoito niin vakavaa saa olla :D Ruusuista en ole huolissani, mutta atsaleoille oksien menetys on varmasti katastrofi. Ensikuussa kukkiva kaunokainen on tehnyt urhollisesti nuppuja, mutta epäilemättä talven tuho on peruuttamaton. Atsalean takana näkyvät tiheät "tikkurivit" kuuluvat harmaamalvikille, joka on todella mahtava kasvi. Kaunis ja herkkä. Mutta ei niin paljon tuhoa, ettei uudet nuput lohduttaisi. Nämä krookukset jättivät viime keväänä kukkimatta, mutta nyt tullaan uudella innolla :)

Tavoitteeni kirjoittaa huhtikuun joka päivä ei toteutunut, mutta jos nyt edes loppuun...